Joulusta suunta on uuteen vuoteen

Moni on kysynyt mitä nyt tapahtuu, kun joulukalenteri loppuu. No, jutut jatkuu, teemat vaihtuu. Seuraavaksi täytyy laittaa tämä vuosi pakettiin ja käsitellä tietenkin jouluun liittyvät asiat. Sitten suunta kohti seuraavaa vuotta. Tulossa on ainakin maalaiselämän aakkoset, joulukorttien kauneuskuningattaret ja eiköhän tässä leivotakin menestyksekkäästi jotakin.

Joulu oli oikeastaan täydellinen. Se oli hengähdystauko juuri oikeaan saumaan. Se oli juuri niin tavallinen ja epämuodollinen, kuin meille sopii. Se todisti sen, että vähän epätäydellinen on monesti juuri täydellinen. Ja ei tämä vielä ohi ole. Huomenna on vielä leppoisa päivä edessä ja päästään valmiiseen pöytään herkkujen ääreen.

Limppu päivystää arkena ja pyhänä

Epätäydellisestä puhuessa täytyy laittaa kuvaraportti näistä valkosuklaavaahtokarkeista, joita eräs valmisti aikomuksenaan antaa ne lahjaksi. Valitettavasti toteutus oli kuitenkin sen verran ontuva, että kaupan päälle olisi joutunut lahjoittamaan myös lautasen. Nämä jouduttiin kirjaimellisesti moukaroimaan irti alustastaan, mutta ajatus on tärkein. 

Jotakin tämän tyyppistä niiden vissiin kuului olla (kuva lainassa etsy.comista)

Lopputulos oli lähes yhtä hurmaava

Sain lahjaksi uuden kalenterin. On ihanaa korkata uusi tyhjä kalenteri, tavallaan jäsennellä tulevaa vuotta jo etukäteen. Pidän kalenterissani tarkkaa kirjanpitoa tapahtuneesta. Siniseen kalenteriini merkkaan kaiken peltotöistä perheriitoihin, syntymäpäivistä investointeihin. Kuuluu kait kuvioon, että alun huolellisen täyttämisen jälkeen, päivien edetessä käsiala huononee, kun kirjoitusvauhti tehostuu, välillä jää päiviä heikommalle kirjaamiselle, kun ei kerkeä kalenteria aukoakaan, välillä suunnitelmat muuttuvat ja vedetään yli merkintöjä ja välillä tapahtuu jotain niin mukavaa, ettei tiedä miten sen edes kirjoittaisi. Uusi kalenteri on uuden alku, vaikkei mikään niin muuttuisikaan.